"Miksi ovi ei aukea, Taina mietti ja kokeili uudelleen vääntää avainta lukossa. Ovi pysyi kuitenkin suljettuna, ja Taina katseli ympärilleen kerrostalon käytävässä. Pian naapurit tulisivat katsomaan mistä on kyse, hän mietti hermostuneena, kunnes tajusi mikä oli pielessä. Taina veti oman ulko-ovensa avaimen pois lukosta ja vaihtoi sen nipussa olevaan Jussin oven avaimeen. Tällä kertaa lukko toimi moitteettomasti, ja Taina astui eteisen matolla olevan postin yli sisään Jussin asuntoon.
Suurin osa postista oli erilaisia mainoslehtisiä, koska Jussi ei ollut vaivautunut kiinnittämään ovensa ulkopuolelle mainokset kieltävää ilmoitusta edes matkansa takia. On mainokset joskus hyödyllisiä, Jussi oli tokaissut kun Taina oli joskus huomauttanut tälle asiasta. Silti Jussilla ei ollut asunnossaan esimerkiksi tulostinta, koska tämän mielestä oli aivan turhaa maksaa asioista, jotka pystyi tekemään yliopistolla ilman kuluja. Taina erotteli postista ne muutamat kirjeet, joilla näytti olevan merkitystä ja avasi ne Jussilta saamansa luvan saattelemana. Laskujen lisäksi postin seassa oli vahvistus Jussin tekemästä osoitteenmuutoksesta, joka oli jollakin logiikalla lähetetty tämän vanhaan osoitteeseen. Itse asia näytti kuitenkin olevan kunnossa – seuraavan puolen vuoden ajan Jussin postista välitettäisiin suurin osa suoraan Kaliforniaan ilman että Taina tai kukaan muu toimi postinkantajana. Vähemmän kiireiset asiat Taina oli luvannut hoitaa kerran pari viikossa Jussin asunnossa vieraillessaan.
Onneksi Jussilla ei ollut kukkia, Taina ajatteli ja avasi olohuoneen tuuletusikkunan. Taina ei itsekään harrastanut huonekasveja, joten Jussin mahdollinen kukkakokoelma olisi ennen pitkää aiheuttanut syksyn aikana kestämättömän yhtälön, jonka väistämätön lopputulema olisi ollut liuta janoon nääntyneitä kukkia ikkunalaudalla. Taina istahti hetkeksi Jussin tummanharmaalle sohvalle ja katseli ympärilleen. Jokin asunnossa palautti Tainan mieleen hänen vierailunsa Hellevi Myllyahon luona. Ehkä se oli tunne elämän puutteesta, Taina mietti. Asunto ilman asukasta oli ulkoisesti kodikkaan oloinen, mutta samalla siltä puuttui tavallaan oikeutus olla olemassa, koska asunnon mieleisekseen sisustanut ihminen ei ollut paikalla. Sen sijaan läsnä oli vain joukko johtolankoja, joista pystyi päättelemään jotakin paikassa aiemmin eläneestä ihmisestä."